Kuinka?
NIILO SKALM (epäröiden):
Ma erään neidon kanssa juttelin, kun lähestyivät Teidän Armonne ja muutakaan kun pakopaikkaa en tääll' löytänyt, niin tuonne piilousin. Ma luulin, että Teidän Armonne vain läpi salin kulkevat.
HERTTUA (nauraen):
Vai niin! siks hätäisenä niin se neito tuolla meit' äsken riensi vastaan; oikeastaan siis meidän oisi anteeks pyydettävä, kun toisten rendez-vous'ta häiritsimme. No, unhotettu olkoon tämä! Mutta te myöskin osaatteko unhottaa, min täällä vahingossa kuulla saitte?
NIILO SKALM:
Kuin hauta minä siitä vaikenen!
(Hetken mietittyään:)
Vain sanaa pari Teidän Armonne
viel' lausua mun suoko?
HERTTUA:
Puhukaa!