DOZKA:
Hän hyvin, hyvin rakastettava ja kaunis, uljas on ja teihin, neiti, niin silmittömästi —
ANNA:
Ei lörpötellä täss' aikaa ole, sano suoraan kohta, ken on se?
DOZKA
Herra Gonsiesky.
ANNA (syrjään):
Mitä! Tää Pyhän Neitsyenkö vastaus ois mun neuvonpyyntööni? Kuink' ihmeellistä! On muuten mahdoton tät' ymmärtää kuin että ylhäältä se viittaus on.
DOZKA:
No, armollinen neiti, mimmoisen ma hälle vastauksen vien?