Kuten mainittu, oli kaupungissa toinenkin lehti, joka ilmestyi kolmasti viikossa ja jonka kanssa Riento luonnollisesti kävi alituista ja katkeraa sissisotaa. Sen talous oli paljon paremmalla pohjalla kuin Riennon ja sitä levisikin jonkun verran enemmän, sillä useakin luuli yksinkertaisuudessaan saavansa Pohjantähteä tilaamalla runsaammin seinäpaperia, sen numerot kun olivat tuntuvasti laajemmat kuin Riennon. Itse asiassa oli suhde kuitenkin päinvastainen, sillä ilmestyihän Riento sen sijaan kaksi kertaa useammin. Korrehtuurinlukijamme kertoikin saaneensa usean tilaajan vaihettamaan Pohjantähden Rientoon valaisemalla heille asian oikean laidan.
Tehtyäni täten lyhyesti selkoa tärkeimmistä Rientoa koskevista asianhaaroista voin siirtyä kertomaan erinäisiä tapauksia, joita sattui tämän valistuksen levittäjän elämässä minun ollessani sen palveluksessa.
Toimistossa työssä.
Sanomalehden toimituspaikka oli aikaisemmin saanut mielikuvituksessani pyhäkön arvon. Mutta niin pian kun olin vakinaisena toimittajana joutunut siihen tutustumaan, kadotti se silmissäni sangen nopeasti pyhyyden kiiltonsa. Mutta mikäpä inhimillinen laitos ei tekisi poikkeusta tästä säännöstä.
Riennon toimituspaikka, konttori ja kirjapaino olivat matalassa rakennuksessa erään poikkikadun varrella. Kadulta nousten tultiin ensinnä konttoriin, jossa pari neitiä hoiti tilaus- ja ilmotusasioita sekä lehden lähetystä. Perältä tiskin takaa päästiin toimitushuoneeseen, jonka ainoa ikkuna aukeni kauppias Parkkasen pihan perälle. Suurimman osan huoneesta otti laaja kirjotuspöytä. Siinä päivittäin esiintyvistä tavaroista laadimme kerran korrehtuurinlukijan kanssa kalustoluettelon ja se muodostui seuraavaksi:
Telefoonikone;
Siihen kuuluva hajanainen kataloogi;
Epämääräisiä leksikomaisia teoksia 3 kpletta;
Mustepulloja 2 kpl, niistä toinen ammoin kuivunut, sisältäen 3 kpl. kuolleita kärpäsiä.
Liimapullo, hyvin ryömäinen;