— Mutta minä tarvitsen sen heti! — huusin minä.
Hän vastasi tähän hartioitaan kohauttamalla sekä neuvomalla minua eroamaan mokomasta toimituksesta.
— Annahan edes, että tässä pikimmältään silmään läpi tärkeimmät uutiset, voidakseni sitten ulkomuistilta niistä jotakin pistää tämän päivän numeroon, — pyytelin minä sotajuoni valmiina mielessäni.
Pyyntöni oli siksi kohtuullinen, ettei hän voinut olla hellittämättä lehteä kädestään. Mutta kohta kun olin saanut sen haltuuni, pujahdin minä hänen äkäisistä vastalauseistaan huolimatta ovesta ulos sekä samaa vauhtia kadun yli toimistoon.
* * * * *
— Tuskinpa niitä pääkaupungin uutisia tänään tarvitaan paremmin kuin muitakaan uutisia!
Nämä apaattiset sanat lausui faktori, juuri kun minä sakset työhön valmiina ahnaasti silmäilin ryöstämäni pääkaupunkilaislehden palstoja.
Kun minä elävänä kysymysmerkkinä jäin häneen tuijottamaan, jatkoi hän:
— Latojat eivät uhkaa ryhtyä työhön, ennenkun saavat osankaan viime kuun palkasta.
— No sitä vielä puuttui! Ettekö koittaneet heitä edes hyvillä puheilla taivuttaa?