TAHVO. Lopussa on. Toiset jäivät viimeisiä kuhiloimaan, mutta minä lähdin edeltä tupakan leikkaamaan, kun näytti tulevan kylmä yö. Olkoon kuitenkin huomiseen, ei niitä pakkanen vielä ensi yönä pure, koska tuolta pohjoisesta näkyy pilvi nousevan. Selkäänikin pakottaa niin. (Asettaa sirpin hulaaseen, istahtaa portaalle ja alkaa piippuaan laitella.)
VAPPU. Sauna on pian valmis, saat siellä sitten sivujasi haudella. Ja sirppijuustonkin panin äsken tulelle. Rukiista kai tulee muuten hyvä sato?
TAHVO. Parempi kuin kymmeneen vuoteen. Suomen maan petäjät saavat ensi talven levätä rauhassa.
VAPPU. Jumalalle kiitos, että asiat ovat niin hyvin. (Vanha emäntä, kepillä eteensä koitellen, tulee vanhasta savupirtistä.) Muori tulee varmaankin taas tyttäriä kysymään. Minkähän edellä se tänään on niin levoton ollut?
VANHA EMÄNTÄ. Olin kuulevinani Tahvon äänen. Onko se täällä?
TAHVO. Täss' ollaan.
VANHA EMÄNTÄ. Eivätkö tyttäret vielä tulleet?
TAHVO. Eivät tulleet vielä.
VANHA EMÄNTÄ. Kauanpa ne viipyvät. (Kuunnellen.) Mutta tulossa ne ovat,
Jumalan kiitos! Kuulen selvästi Katrin laulavan.
(Palaa savupirttiin.)