Selicour. Minä olen hämmästynyt yhden verran kuin teki!
Mad. Belmont. Ken voi sellaista aaveksia!
Kaarle (tuskitellen). Niin on kunto nyt häväisty ja rehellisyys paljas rikos tässä turmellussa maassa! Totuullisin mies seisoo tuskin päivän ja ainoasti kelvottomuudelle menestyy kaikki.
Narbonne (toimessa). Elkää pikastuko, nuori mies! Taivaassa on totuus, ja syypää saa rangaistuksen ennen tahi myöhemmin!
Selicour. Vaan sanokaa minulle, eikös edes tunneta syytä tähän kauheaan tapaukseen.
Laroche. Sen pahempi! se tunnetaan hyvinki liiaksi. Vissi äsken lähetetty moite-kirja on tuottanut koko onnettomuuden!
Firmin (tulisesti). Moite-kirja. (Ministerille) ehkä se sama jota äsken luitte?
Selicour. Jossa hallituksesta puheltiin niin vapaasti niin rohkeasti…
Laroche. Ihan oikein! se on se sama.
Selicour. Noh! Siinäpäs se nyt on, olinko minä väärässä kuin sanoin, ettei se ole aina terveellistä sanoa totuutta?