Mad. Belmont. Se on teille kunniaksi, herra Selicour!
Nobinau. Minä tulen nyt ikään kaupunkiin, herra serkku!
Selicour. Vain niin, ja mistä?
Nobinau. Hei, mistäs muualta kuin meidän omasta kylästä. Vaan tämä Pariisi on kuin sata kylää yhteiseen. Jo on pari tuntia kuin läksin posti-kärryistä etsimään teitä ja Larochta, tunnettehan sen naapurinne ja koulu-kumppanin, no, ja nyt viimenki teidän löysin … ja nyt se olkoon sillä hyvä!
Selicour. Vissisti sinä tulet asioille tänne Pariisiin, serkku!
Nobinau. Asialle! Totta kaiketi! Vissisti minulla asia on.
Selicour. Ja se on?
Nobinau. No nyt … täällä tulemaan herraksi, serkku!
Selicour. Hahaha!
Nobinau. No, no, minä ajattelen se asia on yhtä tärkeä kuin joku toinenki, herra serkku!