Selicour. Mutta siitä emme voi puhella tässä. Suoria minun kammariini!
Nobinau. Kuulepas serkku, minä tahtoisin saada oikein huolettoman ja kepeän elämän, esimerkiksi jos saisin sellaisen viran missä saisi olla ihan jouten.
Selicour. Luota minuun! kyllä minä sinulle oikean paikan saan! Kotiin nurin-niskojaisi, sinä kylän tarha-pöllö! (Menevät.)
KOLMAS NÄYTÖS.
Ensimäinen kohtaus.
Laroche ja Kaarle Firmin (tullen vastakkain).
Laroche. Minä olen jo kauvan teitä etsinyt… Kuulkaa, nyt minä olen pitänyt sanani, minäkös hänen kuvasin ministerille, tuon Selicourin.
Kaarle. Todella! ja hän on siis hukassa, ihan hukassa?
Laroche. Ei juuri niin! ei vielä ihan … sillä minun tulee sanoa, hän valehteli sukkelasti ja minä se oikein hölmistyin … hän teeskeliin liikutetuksi … hän oli olevinaan paras ystävä … hyvin armelias ja tahtoi esitellä minua kanselin päälliköksi.
Kaarle. Kuin? mitä? Se on oivallisesti! minä toivotan onnea!