Laroche. Hän itse se onki!
Kaarle. Minä arvaan mitä naamoja hän meille näyttää. Vaan minä palaan tarhaan ja päätän lauluni. (Menee.)
Laroche. Pois minäki menen! Minä käyn paikalla työhön. Vaan se on vielä parempi, minä jään … se kunnotoin voisi luulla minun häntä pelkäävän!
Toinen kohtaus.
Selicour. Laroche.
Selicour. Ahaa, täällähän minä löydän teidät, herra Laroche!
Laroche. Hänen itsensä, herra Selicour!
Selicour. Ja luulen hyvin häpeissään.
Laroche. Ei kovin tuntuvasti.
Selicour. Teidän viha on mennyt ihan turhaan … hukkaan te tällä kertaa ruutinne ammuitte.