Kaarle. Mitä kaikkia te sanotte? Hän tohtisi kosioida Lottaa?
Laroche. Kyllä hän sen tekee, saattehan nähdä.
Kaarle. Lottaa, jota minä rakastan?
Laroche. Tekö häntä rakastatte?
Firmin. Hän on hulluna, elkää häntä kuunnelko!
Laroche. Onko se mahdollista? Ei, herra Firmin, tämä rakkaus ei ole hulluutta. Odottakaa, se se meitä nyt auttaaki, se se onki mitä minä toivoin.
Kaarle. Mitä te nyt hourailette?
Laroche. Selicour on hukassa, ihan hukassa! isä ottaa häneltä viran ja poika morsiamen!
Firmin. Olkaa Jumalan tähden!
Laroche. Antakaa vaan minun laittaa, elkää huoliko, te saatte ministeri-viran ja Kaarle naipi Lotan. Niin saakeli se käypiki!