Ennen,
kun kohtasin ihmisen oudon tai oman
ma mietin:
nään itsellein ijäti vieraan,
on välillä kuilu…
Nyt:
nään sieluni vaellustiellä,
se on minä itse.
Ennen,
kun etäiseen katsoin taivahan tähteen,
ma tunsin:
se kaiken on turhuuden tunnus,
maan matojen pilkka…
Nyt:
se odottavainen on akkuna,
se on minun kotini.
Ennen,
kun iltaisin levolle laskin
tomukuormani viereen,
ma uskoin:
ma nukun ja kohta nään unta…
Nyt:
taas valvon sytytetyin lampuin
ja varron ylkää…
VALKEAT KYYHKYT.
Helluntai-tunnelma.
Valkeat kyyhkyt, viestit ylhät,
siipenne välkkyvät levittäkää.
Väistyvät jääsydän-peikot jylhät,
kun ilolaulunne helkähtää.
Hengen pyhän lempeät kyyhkyt,
saapukaa satuna helluntain,
lientäkää murheen ja tuskien nyyhkyt,
soittakaa kelloja unelmain!
Onnen kutsuna, ihmeenä tulkaa
kutreille kauniin, kukkivan maan,
näyttäkää hopeista, hohtavaa sulkaa,
tietä päivähän laupeampaan!
Puhukaa suulla suuremmalla,
virttä Taattonne virittäkää,
joka on tummille tähtien alla
kirkkaampi kirkkojen kynttilää!
Taitaa jo leuto läntinen tuulla,
liemme jo heimoa helluntain.
Haastamme halumme Jumalan suulla,
kielellä kyyhkyjen valkeain…