TYÖN VELJIEN VIRSI.
Työn veljiä oomme, työn orjia emme, työ voimamme on, tie vapautemme! Yön lapsilla meillä kiire on valoon, ylös kummuille, säihkyvän päivyen paloon!
Ei tallaten toista, ei huonolle kostain,
vaan ylväänä itsemme ilmoille nostain!
Työn kultaiset tähkät me taitamme sille,
ken työn on tehnyt, ei arvottomille.
Alas alhoon, missä on kurjuus ja hätä,
emme veljeä, siskoa yhtään me jätä!
Pian valkenee ankeille elämän taulu!
On rakkaus kauniimpi kuin sotalaulu!
Ken sortajaks nousi, sen sorto löi alas,
ken surmasi, sukuhun susien palas!
Me rintamaan astumme rauhan aattein
ja paistavin palmuin ja valkehin vaattein.
Ei horjuta vastus ulkoisen muurin.
Oman rintamme rotkot vaara on suurin.
Oi, aurinko, aurinko, luo säde sinne,
miss' synkin on rotko ja iljaisin rinne!
ROBERT KAJANUKSEN TÄYTTÄESSÄ 60 VUOTTA.
Sahkösielu Suomen yössä,
Paloit niinkuin lempi Luojan
Armain aatos elos' työssä
tahto lämmön, valon tuojan.
Nuoriin mieliin intomieltä
lietsoit, loihdit sankarkuvan,
soitit suurta sydänkieltä
synnyinmaasi valveutuvan!
Jos kielet kaikkialta
soi, sa tiedät henkes helää;
jos jo siirtyy pimeen valta,
näät: sun säkeneesi elää!