Vaan tuon jos sisään käyt, sun kohtaa lauma heleä huomensilmä-lapsien, sulossa suven niittu hopeinen, kultainen kunnahalla vilja-auma.
Ja vastaas samoo herra satusarkain, niin hieno, herkkä, outo, hiljainen, kuin mielikuva aavistusten arkain,
kuin parhain palo kaiken kauneuden, mi maailmassa syöstiin kanteesen ja nyt saa elää onneansa varkain.
1.
KOHTALON KÄSKY.
Väkevät käymään ylhäällä yksin,
heikot sortumaan sylityksin!
Väkevät pahoiksi pusertumaan,
heikot hellinä musertumaan!
PILVIEN RUSKO —
Pilvien rusko ja unien lento, ohitse vaan! Viimeisen päiväni viimeinen ilta, ohitse vaan!
Pimeiden aivojen autio kumina
täyttää maan.