— Ehkä vielä silkkiloiminen sylikoira polvilla. He nauravat.
Ja astuivat alas parvekkeelta toistensa käsipuolessa, silmät säteilevinä, pää pystyssä, niinkuin heillä jo olisi tuo kuviteltu maailman ihanuus omanaan. Kaksi onnellista! Heillä on toisensa.
2.
Uusi kesä.
Leila ja Jaakko Reiniö ovat illastamassa Kaivohuoneen verannalla. On kesän kuumin ja kuollein aika.
He katselevat puhumattomina eteensä.
— Katsohan tuonne merelle, Leila. Kyllä täällä Suomessakin sentään voi olla ihmeen kaunista!
Leila tuijottaa itsepäisesti eteensä.
— Katsopas, nyt juuri liukuu suuri purjevene ohitse. Katso pian!
— En jaksa.