MAAILMAN-MATTI. Tarkkaa teen niinkuin ruotiukko koiraa nylkiessään.
(Epralle.) — Mutta kuinka Akianteri nyt jaksaa?
EPRA. Siellä se makaa tuvan penkillä, ja Koputus-Liisa hoitelee sitä.
MESAKKI. Se otti sen niin pahakseen, kun Amalia vei siltä kukonkoiven.
EPRA. Ha, kukonkoiven! No, kyllä Amalia vielä malttaa mielensä.
MESAKKI. Niin, luonto se on joka tikanpojan puuhun vetää.
JASKA. Sen minä sanon, että minä alan jo kärsimystyä, eikös siellä, jukravita, jo näy mitään!
EPRA. Jaa, kyllä olisi jo aika nostaa se raha-arkku.
MESAKKI. Hys, hys, hyvät isännät, muistakaa toki, ettei hän ole mikään tavallinen renki.
EPRA. Niin, armollinen riikin herra.
JASKA. Suurarmollinen herra riikinjakaja.