AKIANTERI. Ymmärrä minua oikein. Me olemme itsestämme sangen häijyt ja heikot, mutta vanhan draakin kita ei voi minua kauhistaa, kuten Mesakki sanoo.
AMALIA. Ei minua sinun draakin kitasi kauhista
AKIANTERI. He, etkö sinä ymmärrä, että minä puhun Sipillan ennuskirjan ja tunnusmerkkien kautta.
AMALIA. Et sinä taida aina itseäsikään ymmärtää.
AKIANTERI (Lähennellen). Minä vaan… että tuota… etkö sinä tahtoisi, että hm… Hölmölässä sanottaisiin, että Akianterilta on mennyt jalka poikki, hm, kuten sanotaan.
AMALIA. Tee puujalka!
AKIANTERI. Ja kun me palaamme kotiin, niin minulle tuotaisi, hm, keppi, hm, että voisin kävellä, ymmärrätkös yskää!
AMALIA. Kotiin, mitä? Siitä asti kuin se viisauden kaivo keksittiin, ei kukaan enään ymmärrä ketään Hölmölässä.
AKIANTERI. He, no, kun minä putoon saarnastuolista niinkuin sanotaan, he!
AMALIA. Saarnastuolista?