Kamreerska: (Ilmestyy äkkiä peräovelle.) Suokaa anteeksi, taisin unohtaa tänne sateenvarjoni, onko tämän talon numero seitsemänkymmentä seitsemän?
Kauppelin, Rouva Kauppelin, Urkuri, Eveliina: Kampreerska!
Kamreerska: Saako astua sisään? Minä onnittelen seitsemänkymmentä seitsemän kertaa.
Rouva Kauppelin: Kuka rouva on?
Kamreerska: Minun nimeni on: paha uutinen. (Kaikki nauravat.) Kuulkaas, herra valtuusmies, numero seitsemänkymmentä seitsemän on äänestänyt itseään. Pormestarinna sanoi, että pormestari oli sanonut, että Kauppelin on antanut äänensä itselleen.
Kauppelin: (Hämmästyneenä.) Mi-mitä! Kuka sen voi todistaa.
Kamreerska: Tässä kaupungissa ei ole kahtakymmentäkolmea ääntä kellään muulla kuin Kauppeliinilla, siitä saivat kiinni!
Kauppelin: (Peräytyen.) Oh, miksi piti tämän tulla juuri nyt.
Kamreeska: Ja parturi aikoo tehdä valituksen.
Kauppelin: Minä en todellakaan tiedä, kuinka se tapahtui, pöydälläni oli kaksi vaalilippua, Virtanen ne varmaankin sekoitti.