"Niin, ennen… ei nyt enään… Kuule, etkö sinä ymmärrä…"
"Minä ymmärrän, johtaja on sinulle puhunut…"
"Niin, hän antoi minun valita: joko mennä naimisiin sinun kanssasi tai teatterista pois! Teatterin mainetta ei saa pilata, sanoi hän, ymmärräthän nyt?"
"Mutta etkö sinä voi pyrkiä isompaan teatteriin?"
"Isompaan teatteriin! Maleksiakseni vuosikausia näytellen rengin osia, ehei, mieluummin minä olen täällä ensimäisenä!"
"Kyllä minä tiedän, miksi sinä tahdot jäädä."
"En sinun tähtesi, sillä koko tämä kolaus on sinun syysi. Jollei sinua olisi ollut, niin minun elämäni voisi kirkastua."
"Minunko syyni?"
"Niin, juuri sinun. Etkö sinä muista, kuinka sinä silloin ensi kerralla… juotit minun niin, että menetin järkeni, tahtoni ja kaiken voimani. Ja tätä helvettiä on kestänyt tähän päivään saakka."
"Minä rakastin sinua ja rakastan sinua vieläkin, sentähden minä tein sen."