Ken sinä lienetkin, sisähän käy, mut poikaani vuode vuottaa.
Kulkuripoika.
Pyhä sun vuoteesi pojalle lie, mut tokko hän tähtihin luottaa!
Äiti.
Lupasi poikani lähteissään viel' loistossa palaavansa.
Kulkuripoika.
Ei sun poikasi loistossa käy, tais eksyä kulkeissansa, poikas on köyhempi varpuakin ja kummina kerjurilasten.
Äiti.
Kun viluvarpuni palais vaan, niin lämpenis rintaa vasten.
Kulkuripoika.