Tyttö tyrnä kasvo nin ku yrttimäel on kukka, nokkosiss se kukka ol ja mäen al poika rukka.
Kierme vienty ruohikkuo, ku pojan tul kukka ottaa, käs se palo, sylän se palo, siit ast ei katto Lottaa.
Ol se heila pojallai, mut köyhälle ei tukkaa, kyl se täytyy jättie, se öylön ei kattonnukkaa —.
Kyyhky ja haukka.
Juostaan, juostaan täyttä laukkaa, leskisiä leikitään, kyyhky ajaa suurta haukkaa, yli nurmen lennellään.
Saitko kiini, kyyhky raukka? Etpä, etpä, hahhahaa! — Kasvanut on nuori haukka, kyyhky turhaan juosta saa.
Ei oo leikki leikki lasten, nuoruuden ken jälleen sais: kyyhky leijuis haukkaa vasten, haukka se vaan kuhertais…
Noin ne lensi, Anni, Heikki, Anni juoksi pirttihin —, elämä on toinen leikki, hämmillään on haukkakin.
Takamailla.
Illat istun ikävässä, kankaita aurinko punertaa, aatos toivon siivillä lentää viheriäisen metsän ta'a.