Renki, sen juntta, jo hakoja vie, sieppaa seinältä liukkaat sukset, jotta ois tuoksua kuisti ja tie, nurkat ja pirtin ukset! Huutopoikakin vettä kanna, lauteille kiulut ja saunahan lies, ruunalle kaurat kanna!
Nouse jo pankolta ukkikin vaan, pitkää näit sinä talven unta, kas, lumiaura jo käy yli maan työntäen tieltään lunta; vemmel piukkii ja kanget kiikkuu, mummokin kelkkansa tielle jo sai, siintäen harjut vilkkuu.
Yötulet töllistä valkean tuo, hopeesirppinä kuukin hohtaa, taivaalta tähtöset silmänsä luo, ihmisen silmään kohtaa… aatos uusi nyt kauvas kantaa, leijuen pois yli siintävän maan, toivoen uutta rantaa.
Voi, miten kaunis on huurteessa puu, riihen nurkkiin pakkanen paukkuu, kirkolta reet, hevot tuiskautuu, vieraille Musti haukkuu. Huomen hohdossa juhla alkaa, Tuomas on tullut ja joulun se toi, lyöpi jo pientä jalkaa! —
II.
Riuvun veto.
Nyt on Tuomaan runtu meillä, ei oo turhan huolta muusta; miss' on riuku, meidän riuku? Oljen korsilla! Vanha paimen karjamaillaan veisti riuvun kelopuusta, silloin lauloi linnut vihrehillä orsilla. —:|: Kuule raitinristissä jo kolketta, pojat kantaa juhlariukua! :|:
Koivusaavi emännält' on hyvän mielen huomenlaina, riuvulla se riippuu, vaappuu punavanteineen, eikä meidän valkosaavi Tuomaan oluvista paina, soittakaa jo tumpeleilla kukin hiljalleen!:|: Kiltti kirvesmies jo tekokirveen sai, loismies pärehöylää vuolee kai. :|:
Tuolta riukuseura saapuu, kummit, kaimat, serkku kansa, vanteet, tiuvut, aisakellot kaikin kaikumaan! Pilli-Janne täyttä rintaa soittaa posket pullollansa, riukumestar' rientää silkkihattu kallellaan,:|: sepä "sihtaa" riuvun ihan määrälleen, vaskisangat nosti nenälleen. :|:
Suutar-Jussi heitti lestit, tuoll' on paksu siltavouti, suntio se unisilmin joukkoon tallustaa, kylän vanhin tieltä nauraa, Lassi hanurinsa nouti, hilke, kolke yli kylän ilmaan lellahtaa.:|: Nosta pieni piltti tuohisoihtuas, kulje suorana kuin kuningas! :|: