Kurjet muutti, surren seisoo kuusi tyhjää linnun pesää kantaissaan, närhi yksin näreikössä huusi. Ahon laita hohtaa puolat povellaan, vaahtera on punapuvussaan, sairaan viime punaa on se vaan.
Kesää vie jo syksyn keltapaari, pilkistäissä himmeen auringon, itkun impenä on lahden saari, varis lukkarina virttä vaakuttaa, talvi puhuu, sumu suitsuttaa, luonto surussansa mykkä on.
"RIUVUN VETO"
"Riuvun veto".
(Tapakuvaus hämäläisille sävelille)
"Olut on Remusen poika!" — — — — — — "Olut on oikea nimensä, hyvä juoma hurskahille paha paljon juonehille:"
Kanteletar.
I.
Alkulaulu.
Tuomas on tullut ja joulun se toi, kylmää kättä se oikoo takkaan, piikaset pikkaset juoskatte, hoi, olvi jo kuohuu sakkaan! Peskää palkit ja kiuvas harmaa, haltija Tuomas ei suuttua sais, ovelta kääntyis varmaan!