Tule, tanssimme pois yli aitain,
yli haan, läpi metsien suurten,
tule auringonpaistetanssiin
yli lemmenkukkien juurten!
Ja kun tulinen tanssimme taukoo,
mesimättäälle uinukaamme,
lopuks raukeina rakkaudesta
ehkä maantiellä tanssia saamme!
ANNA TÄNNE KITARANI.
Anna tänne kitarani,
loihdin sulle säveleitä,
yö on meidän, päivä muiden,
nyt ei kukaan kuule meitä.
Kuule kuinka särkyneesti
tummat vaskikielet ryskää
kuin ei eloss' oisi kesää,
ois vain pahaa syyskuun yskää.
Kuule, kirkkaat jouhikielet
nauraa, laulaa tanssimalla
kauniin kevättoukotanssin
väräjävän sormen alla.
Mä oon tumma vaskikieli,
sä oot hieno jouhikieli.
Katkes jouhi, loppui soitto,
siitä nyt on paha mieli.
KYNTTILÄNI SAMMUU.
Kynttiläni sammuu,
ootan päivää uutta. —
Tehtaan torvi ammuu,
torninkello kuutta
lyö, mut armas vielä vierelläni makaa.
Öiset äänet hukkuu,
päivä alkaa työnsä. —
Nuori neito nukkuu
jälkeen lemmenyönsä,
vielä hehkuu riemu ripsiensä takaa.