Miksi hukkasin ma onnen syvän,
sikskö, että sillä huvittelin,
että nähdä voisin pahan, hyvän,
kurjan elon viekkaan arpapelin.
Peli riisti multa onnen rahan,
herätti mun toteen, rumaan, raakaan.
- Tunnen kauniin, ruman, hyvän, pahan,
koko eloni kun laskin vaakaan.
ILOLAULU.
Minä kuljen kuin minä tahdon,
läpi riemujen tieni ma luon,
kun tahdon, ma tanssin ja laulan,
kun juoda tahdon, ma juon.
Pidän oman pääni ja soittain
ma käyn mun tietäni näin,
ma riemusta riemuhun riennän
ain outoja retkiä päin.
Ken syyttää, että ma nauran,
niin luonteeni luotu kun on,
ma nauran pois elon pilkat,
elon tuska on tutkimaton.
Ma kuljen näin kuten tahdon,
siks että se huvittaa,
ja neidoista nuorin ja kaunein,
mun nuorimman lauluni saa!
TULE TANSSIHIN!
Tule tanssihin nurmelle neito
kuin sois koko luonnon urut,
tule tanssimme pois elon harhat,
epätoivot, tuskat ja surut!
Ilotanssihin astuos, neito,
kisapirtti nyt ahdas oisi,
tule keinunrinteelle tanssiin
kuin maantieltä hääsävel soisi!