Lemminkäinen. Juovun jo sanoistasi, kuinka humallunkaan sinua halaillessani.
Pohjan neito naurahtaen. Aina on halusi naisissa! Hiihdäppäs kerran Tapion valkoinen peura!
Lemminkäinen. Sen jo talutin tarhaanne.
Pohjan neito. Mikset sanonut isälleni, pahoitit itaran miehen.
Lemminkäinen. Sano sitte toinen ehto!
Pohjan neito ilkkuen. Ammu joutsen, sillä voitat emoni mielen!
Lemminkäinen. Uneksi, Pohjolan piika, auringon aletessa, silloin tähystän pohjantähteä Tuonelan mustasta vedestä, tiedän sun seisovan luhtisi solassa.
Pohjan neito. Kun ryöstät vereni voiman…
Louhi tulee. Lippo, sulla on liukas kieli, ethän vaan valehtele!
Lippo pysytellen Louhen takana. Edemmäksi en tule, en, en. Vie laukkuni, leikkaa kieleni korpille, jos sanankaan vääristän. — Tiedän sen ihan varmaan, Kaukolla on kotona oma vaimo, sen kuulin kulkeissani.