Louhi. Vältti surman…
Anari. Kaukoniemessä kuuluu käyneen. Ehkä on nyt tulossa näihin häihin.
Louhi. Uskaltaisiko uhalla tämän korkean katoksen alle, kynnyksellä saisi seistä.
Anari. Kuulen astunnan aittatieltä.
Anari vetäytyy karsinaan. Lemminkäisen äiti ja Kyllikki tulevat.
Äiti. Kuule Pohjolan emäntä, missä on poikani?
Louhi tiuskien. Mitä minä pojastasi!
Äiti. Aavistin Kaukoni kohtalon…
Kyllikki. Kangasta kudoin Kaukoniemessä. Kirjasin siihen Lemminkäisen viini olalla, kädessä jousi, keltaisen kedon kuvasin ja ympärille lemmen lehdet. Niin silloin veri valahti kankaalle, vai iltainen ruskoko punasi kyyneleeni.
Äiti. Silloin läksimme etsimään Lemminkäistä ja löysimme onnettoman rämeen rannalla ruhjottuna.