Pohjolan isäntä. Senpä varsin valehtelit.
Lemminkäinen. Pahasta mikä tulisi?
Pohjolan isäntä. Mistä minä kaikki tiedän?
Lemminkäinen. Konna konnan oksennosta! (Lemminkäinen huudahtaa.) Puhkaisen sen miekallani. Siinä oli sinun sukusi, mato musta, Pohjolan isäntä! Hahhahaa! (Kaataa isännän olven kannusta pöydälle.)
Pohjolan isäntä. Hä, kelvoton, kaadathan olveni!
Pohjan paimen hyppää alas kiukaalta. Etkö jo iske, isäntä!
Pohjolan isäntä suuttuen. Tuhat tulimmaista! Näitkö sata seivästä Pohjolan pihalla, monen kärjessä keikkuu päitä, yksi seiväs on sinua varten!
Lemminkäinen. Kenen pään minä siihen sovitan?
Pohjan paimen. Sinun pääsi on sopivin.
Lemminkäinen. Näinpä lapsinallikoita seipäiden alla leikkiä lyövän, viirunaamoja, naurisnaamoja. — Hyvä olet nauriin kylväjä, et kylvännyt vain emäsarkaan, ojavieriinkin tiputit. (Juo.) Terve isäntä, naurisnaama!