Pohjan paimen. Pelasta kunnias, isäntä!
Pohjolan isäntä. Ei tästä pidot parane, jollei vieraat vähene!
Lemminkäinen. Sinä ilkeä, itara isäntä! Himosit oman vaimosi tytärtä! Päästäksesi pälkähästä hieroit, hylky, salakauppaa, työnsit sudelle tyttäresi.
Pohjolan isäntä kivahtaa pystyyn ja sieppaa miekan seinältä. Lähde jo tästä kotiisi, hiiden heitto!
Lemminkäinen. Ei miestä manaten siirretä sijalta tältä!
Pohjolan isäntä. Kuules, kurja Kaukomieli, voitit mun laulukilpasilla, mutta mitelkäämme miekkojamme, katselkaamme, kenellä miekka parempi!
Pohjan paimen itsekseen. Ei tässä sotaa käydä Kaukon ja isännän välillä. Tässä ratkaistaan Kalevan ja Pohjolan kohtalot, minä asetan arvat.
Lemminkäinen. ilkkuen. Mitäpä minun miekastani, kun on päänluissa lohkiellut! Mutta kuitenkin, koska ei muuten pidot parane, niin mitelkäämme miekkojamme.
Vetää miekkansa tupesta. Pohjan paimen ja pitovieraat tarkastavat.
Kuistilta kuuluu itkettäjänaisten virret, väki hyvästelee morsianta,
kulkuset kilisevät ja kannel soi.
Pohjolan isäntä. Paimen, tuo karhuntalja!