Pohjan paimen raastaen Kyllikkiä. Kuolema ja kirous! Lemminkäinen on päässyt pakoon! Häh, nyt sain sinut kiinni!
Kyllikki. Päästä, päästä!
Pohjan paimen silittää Kyllikin päätä, joka seisoo kuin kivettyneenä. Älä pyristele! Kuinka sinulla on valkea nahka! Silitän, sivelen niinkuin kuningaskäärmeen silkkistä selkää, sivelen, silitän, nauratan, nukutan. Hyssys, hyssys! — Kauvan olen naisetta ollut, kauvan oli mun naisia nälkä, tiedätkö sinä mitä on nälkä! Sivelen, silitän!
Kyllikki. Häijy henkesi hehkuu ja polttaa kasvojani, ah, mikä ahdistus! Auta, Lemminkäinen!
Pohjan paimen vihasta sähisten. Kuolema Kaukon suvulle! Lemminkäisesi, lemmon ruoja, pääsi käsistäni. Hengitä, Kauko, vielä hetki, kipeemmin koskee silloin kostoni nuoli.
Kyllikki. Päästä minut, päästä minut!
Pohjan paimen. Taikoen tempaan pienen nälkiintyneen kyyni, annan sen imeä solut ja suonet, juoda kaikkien naisten naurajan maksaa. — Hyssys, sivelen…
Kyllikki. Älä sivele!
Pohjan paimen. Hivelen hiljaa!
Kyllikki. Katala, älä katso minua noin!