En enään ilonpäiviä mä näe milloinkaan
ja suruhunnun kutoa nyt itselleni saan.
Soi viimeisen kerran mun lempeni laulu!
En helmiä, en kiviä mä siihen punoa saa,
on kyynelhelmet ainoat, joilla voin sen koristaa.
Soi viimeisen kerran mun lempeni laulu!
(Kuuluu sateen rapinaa katolla ja ikkunalla.) Uh! Kuka kolkutti?
(Menee avaamaan.)
HOVIHERRA (ja hovirouva)
Tästä, armollinen rouva! Ai! Löin pääni ovenkamanaan. Tänne tullessa täytyy kumartaa.
HOVIROUVA
Niinkuin hovissa. Yh, pääsimmehän sateen suojaan. (Asettaa tirkistyslasin silmilleen.) Mikä muunnos!
HOVIHERRA (rientää esille)
Prinsessa!