Nuori miesi istui yhä pöydässä ja puhalsi suustansa sikarinsavua pienissä pyörylöissä, kuunnellen hajamielisenä vaunujen jyrinää ja kadulla-myyjien erilaista huutoa.
Ensiksi tuli hiekan myyjä, huutaen käheällä, piipittävällä äänellä:
"Hiekkaa, hiekkaa, keltaista hiekkaa!"
Sitten kuului rämisevä vaimon ääni, joka kaupitteli rapuja ja heti sen jälkeen lauloi voimakas miehen ääni omatekoisella nuotilla:
"Tääll' on herneitä Ja uusia pottuja! Viiskolmatta äyriä Maksavat kannu."
Tämän jälkeen syntyi äänettömyys silmänräpäykseksi, kunnes maidonmyyjä alkoi soittaa tiukuansa.
Nuori mies ummisti hermoheikkoisen tapaisesti silmänsä ja otti kulahduksen chartreuse-viiniä virkistykseksensä, kun soitto oli loppunut.
Silloin kuului taaskin pieni laulu.
Se kuului puhtaalla, heleällä lapsenäänellä:
"Viheriöitä Seppeleitä Ostakaa, Ostakaa Ruusuja ja resedoja!"