Taas pitkä paussi.
Betsy kohotti päätään.
"Herman!"
"Mitä?"
"Eikö sinulla ole ainoatakaan ystävällistä sanaa sanottavana minulle? Muistatko kaksi kuukautta sitten, kuinka lupasit, ett'et olisi liian ankara minua kohtaan, sentähden että olin niin nuori ja kokematon. Nyt olen ollut paha ja nyt pyydän anteeksi ja silloin saavat lapset aina anteeksi, vaikk'eivät olisikaan niin ilkeitä."
Hän oli mennyt miehensä luokse ja istuutunut jakkaralle, nostaen kätensä häntä kohden.
Asianajaja nojautui hänen ylitsensä ja suuteli häntä,
"Lapsi olet sinä, mutta rakastettava lapsi", sanoi hän lämpimästi.
Täti Riikka näyttäytyi ovessa.
"Ei, katsoppas, niin kaunista! Tuossa istuvat nyt molemmat rakastavaiset aviollisessa paratiisissaan —."