Kaikki nyökäyttivät päätään myöntäen ja Greetta alkoi:
"Erään kadun varrella Berliinissä, joka on kaupungin suurimpia, asui vanha leipuri, jonka nuori kaunis vaimo oli luvattomassa yhteydessä erään sotilaan kanssa, joka oli miehen ystävä."
Asianajaja katsoi pitkään vaimoansa. Betsy vaaleni.
"Eräänä sunnuntaina oli rouvalla kohtaus rakastajansa kanssa leipomatuvassa. Kuullessaan miehensä lähestyvän, kätki hän rakastajansa leipoma-uuniin."
Purppurapilvet ajelehtivat vielä nopeammin Betsyn kasvoilla,
"Hän ei ollut kuitenkaan tietänyt, että uuni oli lämmitetty, ja kun sentähden onneton vaimo tuntia myöhemmin avasi uunin luukun, löysi hän kolme suurta teekakkua ja rakkaan luutnanttinsa — kaikki tyyni ruskeaksi paistettuina."
Asianajaja nauroi pirullisesti.
"Täällä on niin kuumaa, niin kauhean kuumaa", valitti Betsy ja puri nenäliinansa pitsejä.
"Täällä haisee poltetulta", sanoi Riikka. "Kunhan ei tuli vaan ole tarttunut johonkin."
Samassa silmänräpäyksessä heitettiin tulivarjostin kumoon.