Lorenz Falk nousi seisaalleen ja avasi yhden palkongille vievistä ovista.
Ulkona satoi kaatamalla.
"Niin, nythän on kaunis Toukokuun ilma, ja näin kylmä täällä lämpimässä etelässäkin!"
Samassa avattiin ovi, ja nuori luutnantti astui huoneesen.
"Hyvää iltaa mr. Falk. Aijotteko ulos lähteä?"
"Aijon, nyt on matami de Pontjoien vierailu-ilta. Hän loukkaantuu niin pahasti, jos ei hänen luoksensa mennä".
"Sepä oli ikävää! Minä ajattelin, että menisimme Valentinoon tänä iltana. Clarisse tulee tänne minua ottamaan".
"Ei, hyvä mr. Vibertin, se on vallan mahdotonta. Eikä minulla sitä paitsi ole yhtään rahaakaan".
"Ja minä kun juuri mielin muutamia frankkeja teiltä lainata!"
Luutnantti Vibertin pörhisteli suuttuneena mustia, kiharaisia hiuksiaan.