Molemmat äidit menivät siitä kotiin yksinänsä.
"Parasta kait on mennä levolle", sanoi rouva Verlund huoaten.
"Niin, eiköhän niin liene", vastasi rouva Falk huoaten.
"Hyvää yötä, rouva Falk!"
"Hyvää yötä, rouva Verlund!"
Rouva Falk vaipui levottomaan unenhorrokseen ja heräsi usein. Hän kuuli kellon lyövän 12, 1, 2 ja 3, eikä vieläkään Lorenzia kotiin kuulunut.
Viimeinkin kuului rapuista raskaita askeleita. Ei hän tullut yksinänsä, siellä oli joku hänen kanssansa.
Hän kuuli hänen hapuilevan ruokahuoneessa, ja hän puki kiireesti vähän vaatteita ylleen ja lähti huoneesta.
"Mitä se on, Lorenz?"
"Minä vaan olisin ottanut puoli pulloa olutta. Olisin Finnelle antanut".