Se laulu oli niinkuin pilkantekoa, niin että hän suuttui ja sanoi, että he voisivat luikata koreampaa nuottia. Saisivat myöskin olla kaapimatta reikää vieraan padan pohjaan!
"Kyllä rautapata kestää", väitti Pekka. "On niin hupaisaa kuulla lasten laulavan. Ei täällä ole sitä koskaan ennen tehty. Sekä akka että lapset riitelivät yhtä päätä, ennenkuin läksivät Ameriikkaan, minne en tahtonut seurata heitä."
"Niin, tänäpäivänä on sellainen rajuilma, että saanette jäädä tänne, sillä ettepä ehdi maantiellekään, ennenkuin vallan hautaannutte, kun on tuollainen lumen paljous! Mutta ei minulla ole paljon muuta tarjottavaa kuin hapanta maitoa puuroon ja silakkaa ja sitte kahvia."
"Etteikös se kelpaisi", sanoi Antti suoristaen itsensä. — Hän oli kävellyt etukumarassa ja kaapinut lattiaa tuohella saadakseen sen pesun jälkeen valkeaksi ja kuivaksi.
"Meidän mielestämme on hauska saada jäädä tähän tupaan", lisäsi Matleena. "Kun vähänkin saamme täällä raivatuksi, on täällä niinkuin kotona meidän tuvassa, vaikka siellä oli kukkia ikkunalla." "Ei, mutta", jatkoi Matleena. Hän oikein hypähti. "Minähän otin konttiin mukaani pikkukaktuksen."
Hän juoksi kontille, joka riippui takan koukussa, kaiveli kaiken rojun seassa, jota he olivat koonneet sinne, ja sai käsiinsä suuren, kaulahisriepuun sidotun tötterön.
"Katsokaa! Saattepa uskoa sen elävän tuon hienon, korean pikkukaktuksen. Siinä on multaa jäljellä. Vaari kulta, saanko tuohisen pannakseni sen siihen."
Pekka viittasi hänelle, mistä sellaisen löytäisi.
Sitte Matleena istutti ruhjotun taimen, jota ei juuri sillä hetkellä ollut syytä nimittää "hienoksi ja kauniiksi".
Hän kuiskaili innokkaasti hetkisen vanhempien sisarusten kanssa ja meni sitte ujona, mutta juhlallisen näköisenä isännän luo. Väräjävällä äänellä hän kysyi, tahtoiko vaari pitää hyvänään hänen pienen, korean kaktuksensa. Hän oli saanut sen koulunopettajalta, ja siihen tulisi niin koreita kukkia, tulipunaisia ja suurempia kuin kahvikuppi. Mutta sen pitäisi seisoa niin, että aurinko paistaisi siihen ikkunan läpi, — ja vettä sen pitäisi saada joka päivä.