OINAS
Sanasaivarrus, väännös!
Naakka tulee tuohottaen oikealta taka-alalta jäljessään Kaija ja Hyyppä. Naakka Hanuumanin luo. Kaija jää Hyypän kanssa seesampuun luo. Naakka on pippurisilmäinen ja kiinteälihainen muija, puettu mustiin rimpsuihin. Kaija on ruma ja ruipelosäärinen apinatytär, kirjavankoreasti puettu. Kaija lähentelee Hyyppää, joka puolestaan kiertelee Inraa. Kaija katseltuaan Inraa vetää puvustaan punamultaa, maalaa tällä itselleen mahtavat huulet ja näyttää niitä mielistellen Hyypälle.
NAAKKA
Vai niin! Ken taas,
sun kurkkkuus liiikoja kaas!
Ja ettäs kehtaat!
Ikäloppuna tyttöjä vehtaat — —
HANUUMAN nousee ylös:
Jaa, jaa, muija, tärkkiä valtaseikkaa — —
Täss' aateltu, punnittu on.
Nääs poikamme Hyyppä — —
NAAKKA
Ja siinä viel' lynkkää ja keikkaa!
HANUUMAN Vaan Hyyppä kun on ihan naimaton, niin aattelin — — Inralle naittaa — —
NAAKKA uhkaatasti: Risatautisen prinsille laittaa, ja kaunotar Kaija on tässä!
INRA ilakoi ja nauraa: Hanuuman on ukkeli oiva, mut tuima ois liiaksi anopin hoiva — —
OINAS Täst' ei tule hullua hurskaampaa, koko apinalaumast' ei selvää saa, — Kotomatkalie lähde mun suojassani, kotorannalla kannan sun majahani!
INRA kohoten korkeaksi: Ken noutaa vuorilta tulen, hänet syliini sulen! Ken on huulilta samanlainen kuin prinsessa nainen, hän on valtias mun! — Hui-ui, ho-hoi!