INRA ylpeässä uhmassa, jossa soinnahtaa myös lapsellista uhittelua:
Olen ihmisen morsian!
Sain sankarilta ma salamaa.
HYYPPÄ
Olet kauniimpi entistäkin — —
YÖKKÖ
Sun opetan kyllä sun, västäräkin!
Heristelee uhkaavasti leukaluulla.
INRA voitonvarmasti uhitellen:
Lyö, kääpiöpeikko,
sun iskus on heikko.
Nyt syntyy sankarin ihme!
HYYPPÄ
Äläs immelle mun sinä mekastele!
YÖKKÖ
Älä siin' ihan nokalla kekastele!
MARAKATTI
Pojat, täällä lie ihmisen kakara!
Yökkö siirtyy Narkaan luo. Hyyppä jää
ihmettelemään Inran ihanuutta.