Ja tää, tämä säiläni suikertavainen, se lyö joka ruipeloruojaan — — Minä ihmisen poikaa suojaan!
UHU Kautt' autuaan tämän hammassarjan tuon riepotan pois tuon huulien marjan.
Yrittää lähestyä lyödäkseen Inraa.
INRA väläyttäen säiläänsä lyö Uhun takaisln, voitonriemuisena:
Teit' uhmaan otsani auringolla, oi, suurta on ilminen olla!
NARKAS rintää nauraen oikealta Inran luo:
Käy tiukalle liiaksi leikki tää!
Suo sällä, se merehen pyyhältää
nää leikkisät riitaveikot — —
Ottaa miekan Inralta ja asettuu Inran eteen suojaksi.
No, rynnätkää toki, pörröpeikot!
Oinas juoksee oikealta paava soihtu kädessä aina keskinäyttämölle asti. Apinat painuvat pelästyneinä yhtenä kasana yhä lähemmäs luolan suuta. Kirra oikealta jäätien syrjään seisomaan. Inra ja Narkas vasemmalle.
Minä uskalsin liekkien loihtuun,
Tulen vuorilta vangitsin soihtuun.