Nostaa soihdun korkealle, siihen katsoen:
Sen tein minä armasta muistain, san tein minä kuoleman suistain.
Huomaa apinat.
Kas, armasta apinasäätyä, sun vuoros loukkoon on häätyä — —
Menee soihtua heiluttaen apinoita päin, jolloin nämä vähitellen katoavat luolaan, Oinas voitonriemuisena niitä hitaasti seuratessaan:
Mit' uutta ja armasta auringon alla, sen väistätte pakenemalla. — Nyt taapäin matka on teillä!
Kaikki apinat katoavat luolaan. Oinas työntää pari riukua telkeeksi luolan suulle; joten apinat voivat vain raoista kurkistella.
Mitä tahtdon, sen taialla tällä mahdan. Joka luojan ja loukon ma täyteen ahdan poroporhoja teitä, ja pähkinämaat minä poroksi polton. He saparokkaat, joko häntanne käpristyy — —
Huomaa Inran ja Narkaan.
Mikä kalvakas otus — Ken olet?
Jo selvä tee tai naamasi kärventyy!