GAIUS LELIUS:
Pyhäksi tehtäväkseen katsonut
On nainen tuo — niin kuulin — Scipion
Ja Rooman tuhon. Silloin tuomio
Ei väistä kiharoita naisenkaan.
SOPHONISBE (astuu Heliken seuraamana oikealta ylväänä ryhdiltään.
Prokles vaihtaa muutaman sanan Heliken kanssa. Leliukselle):
Täss' seison. Tuomitse! Nää suortuvat
Sa kaulavantein kytke, roomalainen.
Tarpeian kalliolta rotkoon syökse,
Tai orjaks saata kansas kehnoimmalle!
En kiellä kansaani, en aiettani,
Ett' Karthagon ma tahdoin pelastaa.
(Syphax tuodaan kahleissa).
GAIUS LELIUS (on noussut vaistomaisesti seisoalleen):
Puhettas, ruhtinatar, vakavaa, ma kuulen kunnioittain.
SOPHONISBE (viehkeästi):
Puhettani
Jos arvostat, miks syytät tekojani,
Joist' on tää puhe heikko kajastus?
GAIUS LELIUS (epäröivän lempeästi):