(Thevesta suutelee Masinissan jalkoja ja rientää Alittaa luo, joka poistuu hänen kanssaan telttaansa).
En sietää
Voi liikaa orjamieltä. Sopusuhtaa
Ei osaa nainen säilyttää, hän palvoo
Tai pettää. Etsiä ois aivan turhaa
Naist' toisenlaista.
(Kääntyen miestensä puoleen)
Miehet! Toimeen nyt!
Nyt teltat kokoon. Aseet hiokaa.
(Vihalla)
Tuo koruportti maahan repikää!
Kentille laajemmille teidät vien.
Päin meren rantaa alkaa matka nyt.
(Suosionhuuto kajahtaa miesten joukosta. Kuuluu ääniä).
I ÄÄNI:
Nyt päästään Karthagoon.
II ÄÄNI:
Tie Cirtaan sulle
Nyt auki raivataan.
(Masinissa, Massiva, Prokles, lähettiläät poistuvat Masinissan telttaan. Tausta tyhjenee nopeasti. Telttojen välistä tulee myrkkyri.)
MYRKKYRI:
Päin kuolon rantaa
Sun piti sanomas. Tään miehen sielu
Jo kypsyy inhoon elämän. Hän enää
Ei naista sietää voi, jok' kiinnittää
Niin oivan ovelasti miehen mielen
Tään elon rehkinätä jatkamaan.