— Ei. Se on vain pökerryksissä, vastasivat miehet.

— Ukkoko se kontion kaatoi?

— Ei! Erakkojärven Erkkihän sen puukolla pisti.

— Lopetti hengen koipiaan sätkyttelevältä kontiolta, meinaat kai!

— Ei, ei! Pisti terveen kontion.

— Pisti puukolla terveen kontion! kertasivat miehet hämmästyksissään, lähtien ajamaan Paavon ja Erkin perään, jotka jo olivat rientämässä kylää kohti haavoittuneen kera.

Perille saavuttua levisi tieto tapahtumasta nopeasti talosta taloon, ja kaikkialla ihmeteltiin:

— Pistivät puukolla kontion! Ne vasta brihoja, ne!

Ukko Ossippainen virkosi pirttiin päästyään vähitellen ja tunsi jo muutaman tunnin kuluttua elämän alkavan korjautua melkein entiselleen, lukuunottamatta rinnassa olevaa naarmua, jota pahasti vielä särki ja äilehti, vaikka kylän paras noita siinä loitsimisineen ja voiteineen olikin parantamishommissa.

Mutta kontio vietiin erakkojärveläisten majapaikkaan, Rotosen taloon.