Hautoja siunaten tuuli haviskoon.
Pyhää hartautta sieluni vaviskoon.
2
Laulaja taivaan portilla.
Olen kuolleen laulajan sielu —
tulen kaukaa päältä maan,
ei mulla onnea ollut,
oli ihana kaipaus vaan.
Olen katsonut silmäni sokeiks
unelmaini kirkkauteen,
en onnea pyydä, mut unet
suo nähdä mun uudelleen.
3
Käy kirkkomaata illoin vanhat mummot.
Käy kirkkomaata illoin vanhat mummot
ja myssyin alta välkkyy valkohapset —
he tulee toivottamaan hyvää yötä:
kas täällä nukkuu lapset, lastenlapset.
He kaikista on yksin eloon jääneet,
he itkeneet on paljon kyyneleitä,
nyt surunsa jo ovat ammoin laanneet,
nyt pyhä, kirkas rauha varjoo heitä.
He tulee mustissansa joka ilta
ja vapisevin käsin portin avaa
ja käyvät hiljaksensa hautain keskeen
ja muistokirjoitukset lasten tavaa.