Meripoika, ponteva pohjalainen, kultana mull' oli ennen. Kun hän purjehti salmen suitse, näin hänet tullen mennen.
Kultani tullessa lämmin tuuli
ulapalta liiti.
Ulapalle ulkosi vinha viima,
kun hän kauvas kiiti.
Kauvas kiiti hän merten teitse, hukkui tuulispäihin. Täällä on talvi ja jäässä järvi, itsekin hyydyn jäihin.
1899.
Kullastansa jäänyt.
Kultani purjehti vieraille maille, vieraita kumpuja kulkemaan, kotosille kunnaille tänne mun jätti kaihoja rintaani sulkemaan.
Kultani purjehti vieraille maille, rannalle jäin minä suremaan, suru minun sydäntäni siitä päivin alkoi kummasti puremaan.
1899.
Salainen lempi.
Poikasen mieli se kultansa luokse halajaa ja palaa, kun ei päivillä jouda julki, hiipii illalla salaa.