Elkää itkekö Suomen immet tokkopa surkua liekään, tokkohan keisari Suomen poikia Venäjälle viekään.
1899.
Tuuloselle.
Aaltojen kehdot keinuavat, vihreät lehdot liplattavat, tuuli kun kiitää ympäri maan, lännestä liitää Kalevalaan.
Tuulonen lännen, lennellä saat sinne ja tänne Kalevan maat. Kaikota häivän hiuteet pois, ettei ne päivän peittona ois!
Lentävä tuuli, suutele sä lempein huulin itkevätä! Rannoilta Suomen pois sumu vie, valkase huomen, selvitä tie!
1899.
Iloisin mielin.
Murheet me heitämme heikommille, ilo toki tulkoon myötä! Iloisin mielin me soutelemme, vaikk' on se vahvaa työtä.
Kaakkoistuulessa aallot lyövät
pienen purtemme laitaa,
vaan kun me vahvasti soutelemme,
minkä ne meille taitaa.