Vasta pääsi vanha mies venheestä maalle, vaivoistaan huokasi, kiirettä ei kuulujen kerrontaan pitänyt.
— Kerro jo joutuun!
— Kuulla ennätätte. Antakaahan veikkoset joku tilkkanen kielen kostukkeeksi, että saan asiat halki haastetuksi.
— Saamaan tulet jos jäämään sattuu, irvisteli Ville.
Ylenkatseellisesti silmäsi häneen Holsti ja vaativasti, melkein uhkaavasti Saliin katseensa käänsi.
— Marssi tänne, sanoi Salli. Ainoan tilkankin sulle tiristän korvikon uurteesta.
Nuotiolle astuivat miehet. Siellä oli jo hiukkasen tirskua korvikon uurteessa. Paksureunaisella kuparikauhalla kaappasi Salli korvikon pohjaa, ja tilkkanen kauhaan jäi.
— Tästä saat.
— Hyvä tulee työstänne, virkkoi Holsti lämmintä viinaa siemaistuaan.
— Kerrohan nyt tietosi pois!