Pietarissa istuva Suomen valtio-ministeristö ja siihen yhdistetty Suomen asiain toimikunta, joiden molempien esimiehenä eli puheen johdattajana on valtio-ministeri, valmistaa ja esittelee Keisarille ne asiat ja jutut, jotka ovat hänen itsensä päätettäviä. Mutta ylimäisen maassa olevan hallituksen esimiehenä on Kenraali Kuvernöri. Kaikki ne asiat, jotka eivät ole hallitsian itsensä päätettäviä, ratkaisee Keisarin nimessä Suomen Senaati, joka on jaettu kahteen osastoon, nimittäin: Oikeus- ja Hallitus-osasto. Kummassakin istuu 9 Keisarin määräämää jäsentä. Paitsi semmoisia asioita, jotka ovat päätettävät molempien osastoin yhteisessä istunnossa, eli in pleno, on oikeus-osastolla ylimäinen lakia käyttävä valta ja hallitus-osastolla korkein hallitusvalta, jonka vuoksi se on jaettu seitsemään toimikuntaan, nimittäin: kanslia-, rahasto-, tilinteko-, sota-, kirkko-, talous- ja prokuraatorin-toimikunta.
Sotavoima. Suomalaista sotaväkeä on Henkivartion tark'ampuva tappelu-joukko ja meriväestö molemmat Helsingissä, tuhannen miestä kummassakin ja 9 tappelu-joukkoa ruotuväkeä, nimittäin: Turun, Waasan, Oulun, Kuopion, Mikkelin, Hämeenlinnan, Porin, Uudenmaan ja Wiipurin tappelu-joukko, jossa kussakin on rauhan aikana 320 miestä.
Rahavarat. Suomen omituinen raha on markka, joka vastaa Venäjän 25 kopekkaa, eli Franskan rahaa yhden frankin. Markka jaetaan sataan penniin, ja niin vastaa yksi penni yhden franskan centimin eli yhden neljänneksen Venäjän kopeikkaa. Suomen kruunun tulot ovat: Maaveroja 624,400 rupl. Tehdasveroja 23,100 rupl. Henkiveroja 305,100 rupl. Välillisiä veroja ja ulostekoja 1,827,800 rupl. Satunnaisia tuloja 225,450 rupl. eli yhteensä 3,005,870 rupl. taikka yli 12 ½ miljoonaa markkaa suomen rahassa. Menot ovat: Ylimäisille virkakunnille 22,470 rupl. Oikeushoidon virastolle 108,990 rupl. Sotilas-virastolle 57,990 rupl. Yhteiselle siviili-virastolle noin 762,700 rupl. Kirkollisille ja Opetus-virastoille noin 328,000 rupl. joista ainoastaan 2,175 rupl. kansan opetukseen. Laupeihin laitoksiin ja yhteisen järjestyksen hoitoon noin 269,000 rupl., joista likimäärin 115,000 rupl. vankien hoitoon. Kauppa ja elatus-keinoihin noin 297,000 rupl. Lahjoituksiin ja apuihin 157,570 rupl. ja yhteisiin ylimääräisiin menöihin yli 530,000 rupl., joista yli 322 tuhatta ruplaa menee, sen suureksi osaksi viime vuosikymmenellä syntyneen valtio-velan kasvu-maksuun ja kuoletukseen; joten vuotuiset menot ovat ylimäärään 2,831,500 rupl. taikka likimäärin 11 1/3 miljoonaa markkaa suomen rahassa.
Suomen Suuriruhtinakunnan vaakuna eli sinetti on punaselle pohjalle maalattu, ruusujen keskellä pystyssä seisova jalopeura: Oikeassa käpälässä pitää se ylöspäin käännettyä miekkaa ja vasemmassa alaspäin käännettyä sapelia, jonka hamaralla se seisoo takajaloillansa. Maakunnilla, läänillä, kihlakunnilla, kaupungeilla ja virkakunnilla on omat sinettinsä.
V. Muistettavia paikkoja.
1. Uudenmaan läänissä: Helsinki (Helsingfors), pääkaupunki, Senaatin ja kenraali-kuvernörin asunto, yliopisto, Suomen kirjallisuusseura ja monta koulua, 20 t. asujanta. — Wiapori (Sveaborg), hyvästi varustettu linnoitus, puolen peninkulmaa Helsingin rannasta. — Tammisaari (Ekenäs), Hankoniemen seuduilla, hyvä nahkasormikkaiden tehdas, hyviä kilohailia, 1,300 a. — Porvoo (Borgå), yhtänimisen joen rannalla, piispa, lukio, ylä- ja ala-alkeiskoulu, likimäärin 3 t. a. — Loviisa (Lovisa) hyvä kauppa, 2,600 a.
2. Turun läänissä: Turku (Åbo), Aurajoen suussa, entinen pääkaupunki, maaherra, hovi-oikeus, arkkipiispa, lukio ja monta koulua, hyvä kauppa ja tehdas-paikka, 18 t. a. — Naantali (Nådendal), täällä neulotaan paljon sukkia ja vanttuita, 600 a. — Uuskaupunki (Nystad), hyvä satama, väkevä kauppa etenkin puu-astioille, 2,900 a. — Rauma (Raumo), yhtäläinen kauppa kuin edellisellä, täällä neulotaan hienoja pitsiä, 2,500 a. — Pori (Björneborg), Kokemäenjoen varrella, maan paraita kauppapaikkoja, lavea tikku-tehdas, 6,400 a. — Tampere (Tammerfors), Tammerkosken rannalla, suomen paras tehdaspaikka, 3,800 a. — Marianhamina (Mariehamn), nykyjään perustettu.
3. Hämeenlinnan läänissä: Hämeenlinna (Tavastehus): maaherran ja lukion istuin; 3,100 a. — Anjapelto kylä Päijänteen etelä-rannalla, höyrylaivan satama.
4. Wiipurin läänissä: Wiipuri (Wiborg), tukevasti varustettu muureilla. Siinä on vanha Wiipurin linna, maaherran, hovi-oikeuden ja lukion istuin, suomalainen kirjallisuudenseura, monta suomalaista koulua, Suomen paraita kauppapaikkoja, 8 tuhatta 5 sataa asukasta. Lähellä kaupuntia on Vanha Wiipuri eli Monrepos-niminen puutarha. — Hamina (Fredrikshamn), varustettu sotakoulu, hyvä kauppa, 2 tuhatta 9 sataa asukasta. — Ruotsin salmi (Svensksund) eli Kotka, pieni varustuksilla vahvistettu kaupunki Kymivirran suussa.— Kymin linnoitus, yhtänimisen virran varrella. — Lappeenranta (Willmanstrand), Saimaan etelä-rannalla, pieni kaupunki, 900 a. Kaupungin vieressä on vanha linnoitus, joka nyt on naisväen kuritushuoneena. — Käkisalmi (Kexholm), Wuoksen entisessä suussa, 1,500 a. — Sortavala, Aaltojärven pohjois-rannalla, 500 a. — Wiipurin läänissä on vielä merkittävä: Pyterlahden kivi-murros Wirolahden pitäjässä. Ruskialan marmori-murros Aaltojärven rannalla. Pitkärannan vaski-kaivanto Impilahden pitäjässä. — Ja Rokkalan lasi-tehdas Kakin pitäjässä. — Tähän lääniin kuuluvista saarista ovat suurimmat: Koivisto, Suursaari, Lavansaari ja Tytärsaari Suomen lahdessa, ja Walamo ja Konevitsa, Aaltojärvessä, joissa viimeksi mainituissa on Greekan katoliikiläinen luostari. — Lauritsala, laivasatama, Saimaan kanavan niskassa.
5. Mikkelin läänissä: Mikkeli (S:t Michel), Saimaan lahden rannalla, läänihallituksen istuin, hyvä jyvä- ja voikauppa, 700 a. — Savonlinna (Nyslott), Haukiveden ja Pihlajaveden välisessä saaressa, ylä-alkeiskoulu, jonkunlainen kauppa, 1000 a. — Jyränkö (Heinola), yhtänimisen virran varrella Heinolan pitäjässä, ylä-alkeiskoulu, 1000 a. — Historiallisesti muistettavia paikkoja: Haapaniemi, Haapaveden rannalla, Rantasalmen pitäjässä, sotakoulu vuodesta 1781 vuoteen 1818. — Parkumäki, Rantasalmen pitäjässä, tappelu v. 1789. — Punkaharju, kaunis puistikko. — Puumalan salmi, meritappelu 1789, nyt höyrylaivojen pysäyspaikka. — Porosalmi, 7 virstaa Mikkelistä etelään, tappelu 1789. — Raahen linna Ristiinan pitäjässä, kuninkaan kartano ja linnan jäännökset, sotakoulu muutettiin täältä vuonna 1781 Haapaniemeen.