6. Kuopion läänissä: Kuopio, Kallaveden kainalossa, Hiippakunnan ja läänin hallituksen istuin, lukio ja monta koulua, merikauppa, 4000 a. — Pielisensuu eli Pielisen Joensuu, merikauppa, 600 a. — Laivalinna eli Warkaus, Leppävivirran varrella, alkava kauppala, hyvä rautatehdas. — Iisalmi, kauppala yhtänimisessä pitäjässä. — Virtasilta, Iisalmen kirkon pohjois-puolella, tappelu 1808. — Toivalan kylä, niinikään kuulusa 1808.
7. Waasan läänissä: Waasa (Wasa), Maaherran ja Hovi-oikeuden istuin, lukio ja monta koulua, hyvä kauppa, 3,500 a. — Ristiina (Christinestad), hyvä satama, lavea kauppa, 2,300 a. — Kaskinen (Kaskö), Pohjanmaan paras satama, vähä kauppa, 700 a. — Lapuansuu eli Lapuan Joensuu (Ny Carleby), pieni kauppa, 1,200 a. — Pietarsaari, (Jacobstad), hyvä kauppa, 1,800 a. — Kokkola (Gamla Carleby), kohtuullinen kauppa, suomalainen ylä-alkeiskoulu 2,300 a. — Jyväskylä, Jyväsjärven rannalla Päijänteen pohjoispäässä, ensimäinen suomalainen ylä-alkeiskoulu, 800 a. — Historiallisesti muistettavia paikkoja: Oravaisten kylä Wöyrin pitäjässä, kova tappelu v. 1808. — Iso-kylä Lapualla, Ruonan silta, Salmi ja Alavo, Kuortaneen pitäjässä, niinikään tappo-tanteria 1808.
8. Oulun läänissä: Oulu (Uleåborg), yhtänimisen joen suussa, maaherran asunto, Suomen paraita kauppapaikkoja, suurin tervahovi maanpiirillä, ylä-alkeiskoulu, 6,300 a. — Tornio (Torneå), yhtänimisen joen suussa, pienenläntä kauppa, lukio ja lapin tavaraa, 600 a. — Raahe (Brahestad), Salon pitäjässä, hyvä satama ja kauppa, 2,400 a. — Kajaani (Kajana), pieni kaupunki Koivukosken rannalla, 900 a. — Sauvonsaari, äsken perustettu kauppala Kemivirran suussa. — Historiallisesti muistettavia paikkoja: Siikajoki, Revonlahti ja Pulkkila, tappelupaikkoja Siikajoen varrella. — Olkijoen kylä Salon pitäjässä, jossa tehtiin sotalahko 19 p. Marraskuuta 1808.
Venäjän valtakunta.
I. Maa.
1. Piiri ja rajat. Venäjän valtakunta on avaruudeltaan suurin, kuin maalla ihmismuistiin on ollunna. Se sisältää puolen Euroopaa, kolmanneksen Aasiaa ja osan Amerikaa. Mitaten on se 392 tuhatta maatieteellistä eli 280 tuhatta Suomen pelispeninkulmaa. Asujamia siinä on 66 miljoonaa, jotka puhuvat 40 erikieltä, ja ovat kaikki yhden keisarin vallan alaisia. Mutta tässä jutellaan ainoasti Venäjän keisarin vallan alaisista maista Euroopassa, jotka ovat laajuudeltaan 50 neliöpeninkulmaa, ja jossa asuu 62 miljonaa ihmisiä.
Venäjän vallan alaisien maiden rajana on pohjoisessa: Jäämeri kolmine lahtineen Kara, Tsheskaja ja Valkia-meri, jolla viimeksi mainitulla taas on kolme lahtea: Vienan, Onegan ja Kannan lahdet. Luoteessa erottaa Teno-joki Venäjän aluuden Norjan valtakunnasta. Lännessä ovat Muonion ja Tornion virrat luonollinen raja Ruotsia vasten. Tornion virran suusta kulkee raja Pohjan lahden ja Itämeren halki lähelle Memel-virran suuta. Siitä menee raja monessa mutkassa Preussin ja Itävallan valtakuntia vasten Pruth-virran ylävarrelle, joka erottaa Venäjän Turkin valtakunnasta. Pruth-virran keski-varrelta kääntyy raja itään Mustaan mereen, jonka meren koillis-rannalta se kulkee Kuban-virtaa myöten ja sitten Terek-virtaa myöten Kaspian mereen. Tämän meren pohjois-rannasta käännäikse raja pohjoiseen, ensin Ural-virtaa myöten ja sitten Ural-vuoria myöten Kara-joen suuhun Kara-lahteen.
2. Valtakunnan osat. Edellä rajotetun piirin sisällä on kolme eri valtakuntaa, nimittäin: Venäjän keisarikunta, johon myöskin Aasiassa ja Amerikassa olevaiset maat luetaan, ja joissa keisarilla on rajaton valta; Puolan kuninkaallinen valta ja Suomen Suuriruhtinanmaa, joilla kumpasellakin on omantakeiset valtakunnalliset asetuksensa.
Ensimäinen näitä, eli Venäjän keisarikunta, jaetaan taas seitsemään eri-osaan, jotka nimitetään: Iso-venäjä, keskimäinen ja pohjois-puoli; Itämeren maat, jotka paraaksi osaksi ovat vanhaa Ruotsin aluuta; Länsi-venäjä, Puolalta voitettu maa; Pieni-venäjä, Ison Venäjän etela-puolella; Etelä-venäjä, Mustan meren rantamaat, jotka ennen olivat Turkin vallan alaisia; Astrakan ja Kaukaasia, kaakkois-puoli, ja Kasan ja Permia, itäinen osa, jotka samoin kuin kaakkois-puolikin ovat Mongoleilta valloitettuja maita.
3. Mantereen muoto, vuoret ja virrat. Maa on paraaksi osaksi summattoman suuri tasamaa. Itä-reunalla on jo mainitut kultarikkaat Urali vuoret. Muuten kulkee lounaasta koilliseen metsänen maanharju, jonka korkeinta kohtaa, Ilma-järven etelä-puolella, jossa Dyna-, Dieper- ja Wolga-virrat saavat alkunsa, sanotaan Waldai- eli Volkonski-metsäksi. Tämä maaharju jakaa Venäjän kahteen osaan, joista eteläinen on vierettävä Mustan ja Kaspian merelle, ja toinen eli pohjois-puoli taas Jäämerelle.