Kaupunkia: Mitau, hiekka-kankaalla, pienen puron varrella, oli ennen omantakeisien iso-herttuiden, vaan nyt ainoasti maaherran asunto, 30 t.a. — Libau, Itämeren rannalla, hyvä kauppa, 12 t.a.
Suuri-venäjä.
Wolkonski-metsä jakaa sen kahteen palstoon. Pohjos-osa, ja etenkin sen koillis-puoli on yhden muotoista metsätöntä alamaata ja kolkkoa kangasta. Etelämpänä, maa-harjun rinteillä kasvaa avaroita metsiä, joista pyydetään paljon kallis-nahkasia eläviä. Walkea-meren rannoilla ja Wiena-joen varsilla käypi jo maata viljeleminen. Asukkaat, joista enin osa tunnustaa Greekan uskontoa, ja muutamat ovat vielä pakanoita, ovat enimmäkseen Suomen sukua. Walkean meren länsi-puolella majailee Lappalaisia ja sen itä-puolella Samojediläisiä. Lappalaisista etelään päin asuu Karjalaisia ja Samojedien etelä-puolella Syrjäläisiä eli Syrjäniä. Venäläisiä asuu ylen ympäriseen.
Kaupunkia: Arkangel, 9 peninkulmaa Wiena-virran suusta, maaherran asunto, Pohjos-venäjän paras kauppa-kaupunki, josta Englannilaiset ja Hollannilaiset noutavat tervaa, talia, hylkeen rasvaa, rautaa ja turkiksia. Tehtaissa valmistetaan sokeria, purjeita ja köysiä. — Mesen, yhtänimisen virran varrella, myöpi muukalaisille turkiksia, mursun hampaita, hylkeen rasvaa ja höyheniä. — Kolari, Turjan niemellä, kauppa yhtäläinen, kuin edellisellä. — Savodoi eli Petruska, Äänisen länsi-rannalla, Aunuksen läänin maaherran asunto, puuskien eli tykkien valanto, 7 t.a. — Nougorod, Wolkova-joen niskalla, kävi ennen laveata kauppaa, maaherran asunto, 10 t.a. — Pleskova (suomeksi Pihkava), Welika-joen suussa, maaherran asunto, oli ennen varakas, jota isot markkinat vielä muistuttaa, nyt pienenlainen, 10 t.a. — Wologda, Suchoona-virran varrella, maaherra, 15 t.a.
Saaria: Novaja Semlja, on kymmenen kuukautta lumen alla, melkein autio ja ruohoton. Rannoilla pyydetään valkeita karhuja, mursuja, hylkeitä ja vesi-lintuja Täällä majailee ainoasti metsä- ja kala-miehiä, eivätkä nekään kaiken vuotta. Waigatsh ja Kalgujeva ovat yhtäläiset, kun edellinen.
Etelä-osa on Venäjän väki-rikkain maa. Wolga, Okâ, Dnieper ja Don-virtojen varsilla tekee vilja hyvän terän, ja hedelmä- ja tammi-puita kasvaa metsissä. Asukkaat, joita on 20 miljonaa, ovat enimmiten Venäläisiä. Ainoasti idässä on Suomalaisia ja etelässä vähän Tatarilaisia.
Kaupunkia, joissa on maaherra ja lukio, on 13, nimittäin: Jaroslavl, Wolgan varrella, 30 t.a. — Kostroma (lue Kastrooma), niinikään Wolgan varrella, 12 t.a. — Nishnei-Nougorod, Okâ-virran suussa, suuret markkinat, joilla vaihetaan Aasian ja Euroopan tavaroita, 27 t.a. — Wladimir, Kläsmä-joen varrella, ennen ruhtinoiden asunto, 12 t.a. — Twêr, Tvertsaa-virran suussa, 17 t.a. — Moskova, yhtänimisen joen varrella, perusteltu 1156, ennen Pietaria Venäjän pääkaupunki, jossa keisari vieläkin kruunataan, yli-opisto, metropoliita, monta tehdasta, hyvä vaihto-kauppa, 400 kirkkoa, 380 t.a. Sisimäinen osa on nimeltä Kreml. — Tambova, 13 t.a. — Tûla, mainio rauta-paja, jossa valmistetaan pyssyjä sotaväelle, 50 t.a. — Kalûga, Okâ-virran varrella, 35 t.a. — Smolensk, Dnieper-virran rannalla, 25 t.a. — Woronesh, lähellä Don-virtaa, vanhan aikuinen, 40 t.a. — Kursk, lähellä Desnaa, suuret markkinat, 25 t.a. — Orel (lue Arjol), Okâ-virran varrella, 30 t.a.
Länsi-venäjä.
1. Litauvin maa, (Liettua) Nieman ja Wiilia-virtojen varrella, on hyvin metsästä ja soista maata. Maan asukkaat, Litauvilaiset, ovat Venäjän heimoa; mutta kaupunkien asukkaat ovat Puolalaisia, Juutalaisia ja Saksalaisia.
Kaupunkia, jossa on maaherra, on 3: Kowno, Wilia-virran suussa, 7 t.a. — Wilno, Wilia-virran varrella, oli ennen Litauvin ruhtinoiden asunto, ja on vieläkin kaunis kaupunki, jonkunlainen kauppa, lääkärien akatemia, 50 t.a. — Grodno, Niemanin varrella, verka-, silkki- ja sametti-tehtaita, suuret markkinat, 15 t.a.